Leonardo Pisano Fibonacci

1170 – 1250

 

Yhteystiedot

TIETEELLISET KOKEET

Psykologian demonstraatiot

Paluu alkuun
 




 

Italialaista Fibonaccia pidetään keskiajan kyvykkäimpänä matemaatikkona. Hän havaitsi, että arabialaiset numerot olivat yksinkertaisempia käyttää kuin roomalaiset numerot. 

 Fibonacci matkusteli paljon Välimeren alueella ja opiskeli arabi matemaatikkojen johdolla. Oppimansa perusteella hän julkaisi kirjan Liber Abaci  vuonna 1202. Tässä kirjassa hän esittelee hindu-arabialaisen numerojärjestelmän ja perustelee sen paremmuuden. Kirja on suunnattu lähinnä kauppiaille eikä niinkään oppineille piireille.

 Matematiikan kanssa tekemisissä olleet ihmiset tuntevat Fibonaccin luvut. Tietojenkäsittelytieteen opiskelijat ovat tehneet sukupolvesta toiseen ohjelmia, joilla lasketaan Fibonaccin lukujen ominaisuuksia.

 Fibonaccin luvut ovat  0, 1, 1, 2, 3, 5, 8, 13, ... (laske yhteen kaksi viimeistä niin saat seuraavan)

Fibonaccin luvut sarjasta määritellään rekursiivisesti seuraavasti:

F(n):= \begin{cases} 0 & \mbox{if } n = 0; \\ 1 & \mbox{if } n = 1; \\ F(n-1)+F(n-2) & \mbox{if } n > 1. \\ \end{cases}

  

Tiedetilan logossa on käytetty sovelmaa Fibonaccin luvuista.